Viime aikoina on päässyt taas vapaammin nauttimaan ravintoloiden tarjonnasta. Kävin tänä keväänä ensimmäistä kertaa Tampereella tuoreempaa ravintolavalikoimaa edustavassa Sorellassa. Samassa yhteydessä ei oikein voi olla puhumatta Sasorista, joka on Sorellan sisarravintola. Sattuipa niin, että kävin viikon sisällä näissä molemmissa ravintoloissa, joten tässä pienet maistiaiset molemmista.
Sasor sijaitsee Tampereella Yliopistonkadulla, aivan Tampere-taloa vastapäätä. Ravintola on melko kompakti mutta kätkee sisäänsä ravintolasalin lisäksi kokous- ja kabinettitilaa. Ravintola on tyylikkäästi ja minimaaliseen tyyliin sisustettu. Kokonaistunnelma on rauhallinen ja elegantti.
Ruokalistalla on vaihtoehdot niin lihaa, kalaa kuin kasvistakin. Lista ei ole superpitkä mutta sisältää mielestäni sopivasti valinnanvaraa. Omalle lautaselleni valitsin kuhaa ja jälkiruuaksi suklaamarkiisia. Lasiin tilasin muistaakseni jotakin italialaista valkoviiniä, mutta en kirjannut sitä ylös. Viinilista on Sasorissa laadukas joten voit huoletta tilata sitä, mitä tarjoilija suosittelee. Olenpa päässyt Sasorissa kokemaan myös viinitastingejä ja niidenkin viinit oli valittu Sasorin omasta valikoimasta.
Kuha-annos oli taidolla toteutettu ja lisukkeet olivat erinomaisessa tasapainossa kalan kanssa. Koska kuha on miedon makuinen, saa se valitettavan usein rinnalleen aika mitäänsanomattomia lisukkeita. Sasorissa ei onneksi tähän kompastuttu vaan oli uskallettu hyödyntää sitruunan happoja riittävästi. Erinomainen balanssi siis kaiken kaikkiaan.
Jälkiruokani suklaamarkiisi oli supermakea ja annoskoko siksi varsin riittävä. Annos olisi hipaissut täydellisyyden rajaa, jos jotakin raikastavaa elementtiä olisi löytynyt hiukan enemmän.
Trendivärit puuterin ja ruskean sävyissä luovat modernin ja seesteisen tunnelman jo ravintolaan sisään astuessa. Koko tila on avoin ja erittäin valoisa mutta ei hallimainen kuitenkaan. Ravintolan alakerrasta löytyy erillinen viiniklubi-tyyppinen tila, jossa en vieraillut.
Ruokalistalla korostuvat merenelävät sekä makumaailmat niin Ranskasta kuin Espanjastakin. Yllättävinä vaihtoehtoina mainittakoon mustekala ja naudan munuainen. Viinilista mukailee Sasorin taattua tasoa.
Tällä vierailulla nautin vain pääruuan ja valitsin tonnikalapihvin. Sen lisukkeena oli todella tuhti sitruunarisotto ja annos oli juuri niin täyttävä kun arvelinkin. Maut olivat tasapainoiset ja risotto taiten tehty, joskin jotakin pientä lisätwistiä ja kasvista jäin kaipaamaan. Seuralaiseni mustekala ranskanperunoiden kanssa oli myös kuulemma hyvää.
Sorellassa sentään muistin taltioida nauttimani viinin, joka toimi sekä tonnikalalle että mustekalalle hienosti. Kyseessä oli Verso Bordeaux Blanc, raikas mutta riittävän vahvarakenteinen Sauvignon blancin ja Semillonin yhdistelmä.
Tampereen ravintolakartalla on monia klassikoita ja kestosuosikkeja. Uskallan kumminkin väittää, että uuden aallon klassikot ovat tässä. Voin lämpimästi suositella sekä Sasoria että Sorellaa niiden palvelun, persoonallisten mutta erittäin laadukkaiden menujen sekä tunnelman vuoksi.
Vuoden 2020 viimeisenä iltana korkattiin Bollinger. Se oli osin sattumaa enkä ollut varsinaisesti suunnitellut hankkivani samppanjaa uudeksivuodeksi. Jostain syystä tänä vuonna kuitenkin tuntui tarpeelliselta hankkia taas vuoden vaihtumisen kunniaksi pullo perinteistä, vaikka vuosi onkin aina aiemmin vaihtunut ihan yhtä mainiosti niin Cavalla kuin Proseccollakin. Toki perehtyneisyyteni aiheeseen on aiheuttanut sen, että arvostustani nauttivat erityisesti perinteisen menetelmän kuohuvat.
Perinteinen menetelmä? Alla tarkemmin, mistä on kyse.
Nyt kun kuohuviinin valmistus on tuttua, voidaan siirtyä tutkimaan, mitä pulloja on valittu uudenvuodenjuhlaan.
Arthur Metz Crémant ja Baron-Fuenté samppanja
Arthur Metz Crémant d’Alsace 1904 Brut (Alko 18,75€, tilausvalikoima) on minulle ennestään tuttu viini. Olen todennut sen olevan hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Tämä Crémant on yhtä aikaa raikkaan hedelmäinen ja paahteisen kermainen. Kuplat ovat hienostuneet ja rakenne reippaan tuntuinen. Tässä on juhlallista eleganssia ja siitä syystä se sopii uudenvuodenjuhlaan upeasti. Vaikka tämä kuohuviini on erittäin kuiva, sen maltillinen määrä jäännössokeria tasapainottaa makua niin, että happoisuus ei ole liian hyökkäävä.
Uutena tutustuttavana tänä vuonna on edullinen samppanja, Baron-Fuenté Grande Réserve Champagne Brut (Alko 27,99€, vakiovalikoima). Tämä erittäin kuiva samppis sisältää jopa 8g/l jäännössokeria ja siten oletan sen olevan hyvin pehmeä ja suunmyötäinen. Rypälekombossa on Pinot Meunier, Pinot Noir sekä Chardonnay. Näin ollen aromimaailmalta voi odottaa hedelmäisyyttä, sitruksia ja paahteisia makuja.
Tämä viini on kiinnostanut minua jo pitkään ja aion johonkin sopivaan juhlatilanteeseen sen vielä hankkia. Englannin kuohuviinit ovat kovassa nosteessa ja tämä tyypillisistä samppanjarypäleistä valmistettu viini voisi olla erinomainen esimerkki saarivaltion osaamisesta. Reipas jäännössokerin määrä yhdistettynä kuivaan hapokkuuteen voi hyvinkin olla erittäin tasapainoinen kokonaisuus.
Alexandre Bonnet Rosé Champagne Extra Brut (Alko 40,19€, vakiovalikoima)
Puhdas Pinot Noir -samppanja roseena ja vieläpä visuaalisesti todella kauniissa pullossa. Voisin olettaa tämän rutikuivan samppiksen olevan yhdistelmä herkkää marjaisuutta sekä ryhdikästä vivahteikkuutta. Erittäin kiinnostava vaihtoehto erityisiin hetkiin.
Briza del Mar Cava Brut Nature Organic (Alko 16,40€, tilausvalikoima)
Alkon uutuusviineistä löytyy juhlallinen Cava, joka on kuivien viinien ystävälle hyvä valinta. Tämä luomuviini lupaa päärynän, omenan ja paahtoleivän aromeja. Olettaisin, että kokonaisuus on raikas mutta ryhdikäs.
Herres Riesling Extra Trocken (Alko 11,99€, vakiovalikoima)
Jos suuta kiristelevän kuivat kuohuviinit tuntuvat liian rajuilta mutta et kaipaa makeatakaan viiniä, tutustu ihmeessä kuplivaan rieslingiin. Rieslingistä valmistetuista valkoviineistä tuttu raikkaus tuo mukavaa suutuntumaa kuohuviiniin ja tekee kuohuvasta näin melko helposti lähestyttävän.
Joulukuu etenee niin vauhdilla, etten tahdo oikein pysyä perässä. Moni lahjahankinta on vielä tekemättä ja aika paljon asioita jää aivan taatusti viime hetkille mutta luotan siihen, että joulu saapuu joka tapauksessa.
Sentään jouluviinien hankintaa en jättänyt Alkon viimeiselle aukiolopäivälle. Viinit on siis jo hankittuna mutta vielä ehtii! Alkon verkkokaupasta voi vielä tehdä tilauksen jouluksi joten ei mitään hätää! Mikäli viinin saatavuus Alkon verkkokaupassa näyttää 6-7 päivää, pitää tilaus tehdä viimeistään sunnuntaina 12.12. Jos taas haluat tilata viiniä, jonka saatavuus on 1-5 arkipäivää, tee tilaus viimeistään tiistaina 14.12.
Alkon verkkokauppa on todella kätevä tapa asioida, sillä silloin aivan koko valikoima on käytettävissä, olipa lähin Alko sitten kuinka pieni myymälä tahansa. Verkkokaupasta tilaamalla välttää myös ruuhkat ja turhat kontaktit hyllyjen väleissä.
Olen valinnut tänä vuonna jouluviineiksi vain sellaisia pulloja, joita en ole aiemmin korkannut. Uudet viinituttavuudet luovat oman ohjelmanumeronsa jouluun ja toki jännitys tiivistyy myös sen osalta, miten hyvin ne lopulta toimivat siihen hetkeen, johon olen ne ajatellut.
Jouluateria on viinille haaste. Ainakin mikäli pöydässä on tarjolla perinteisiä kotimaisia jouluruokia. Kinkun, laatikoiden, rosollin, kalojen sekä muiden lisukkeiden makuskaala on laaja eikä sellaista viiniä ole olemassakaan, joka istuisi täydellisesti aivan kaikkien ruokalajien kylkeen.
Lieneekö joulun värimaailma, ulkona vallitseva pimeys ja kylmyys vai yksinkertaisesti tottumus syynä siihen, että joulupöydistä löytää useimmiten punaviinin. Jouluateria on monelle vuoden kohokohta ja juuri siihen halutaan panostaa erityisen paljon. Joulupöydän viiniä voidaan valita hartaudella ja valita kallis pullo tai sitten halutaan nostaa pöytään oma suosikkiviini. Joulu on siitä mukavaa aikaa, että monenlaiselle viinille on kyllä paikkansa.
Meillä jouluateria koostuu hyvin tyypillisistä elementeistä. Alkuruokana syömme erilaisia kaloja; pöydässä on taatusti ainakin graavilohta, siikaa, savulohta ja mätiä lisukkeineen. Alkupaloilla nautimme myös vihreää salaattia, sienisalaattia sekä leikkeleitä, esimerkiksi poroa ja kalkkunaa. Pääruualla kuningas on tietysti kinkku. Sen haastajana esiintyy karjalanpaisti keitettyine perunoineen ja sivuosia esittävät tutut laatikot. Joka joulu vierailevana tähtenä on piipahtanut myös joku uusi juureslisuke. Jälkiruokanäyttämölle kokoontuvat joulutortut, piparit ja usein myös joku kakku.
Nopeasti ajateltuna voisi olla aivan loogista, että kun jouluateria kaikkiaan on niin tuhti kokonaisuus, voisi viinikin sen kanssa olla mielellään aika tanakka. Totuus on kuitenkin se, että suomalaisen joulupöydän elementit eivät oikein kaveeraa rotevien viinien kanssa.
Mikä punaviini joulupöytään?
Koska punaviini on juuri se, jonka iso osa jouluruualle haluaa, käydään läpi millaista punaviiniä kannattaa etsiä.
Jos haluat yhden punaviinin, joka kantaa läpi koko jouluaterian, suosi raikkaita ja kevyemmän profiilin viinejä. Rypäleistä Pinot Noir ja Gamay ovat hyviä valintoja. Myös kevyt Italian Valpolicella on toimiva vaihtoehto.
Mikäli taas alkupaloille valitaan erikseen valko- tai kuohuviini, voi päärualla kinkun kaverina olla edellä mainituista hiukan täyteläisempi viini. Makutyypiltään hilloinen viini sopii tähän hienosti. Vältä kuitenkin voimakastanniinisia ja erittäin täyteläisiä viinejä.
Ja kyllä, myös Amaronella on paikkansa joulussa, mutta ei jouluaterialla. Palataan tähän myöhemmin.
Mikä valkoviini joulupöytään?
Joulun kalapöytä koostuu usein pääosin rasvaisista kaloista, kuten lohesta. Ruuan rasvaisuus kaipaa viiniltä parikseen hapokkuutta. Kalapöydän valkoviini ei kuitenkaan saa olla liian kevyt, jottei se peity kokonaan ruuan alle vaan muodostaa tasapainoisen yhdistelm´än. Hyvä valinta kalapöydän valkoviiniksi on esimerkiksi vivahteikas Riesling, Grüner veltliner tai Chenin Blanc. Valkoviinistä kannattaa tarkistaa, että se on hapokas ja kuiva tai puolikuiva. Hapokkuuden lisäksi valkoviinin sitruksiset aromit tukevat rasvaisten kalojen makuja sopivasti.
Mitä muuta viiniä joulupöytään?
Myös kuohuviini on toimiva valinta jouluaterialle. Kuiva ja hapokas kuohuva toimii alkupaloille siinä missä valkoviinikin. Laadukas ja vivahteikas kuohuva toimii tarvittaessa läpi koko aterian. Kuohuvista kannattaa kurkistaa ensisijaisesti perinteisen menetelmän viinit, kuten samppanjat ja cavat. Näillä viineillä usein riittää ryhtiä kulkemaan aterian rinnalla. Kevyesti pirskahteleva prosecco voi jäädä joulun antimien jalkoihin mutta Italian helmi franciacorta on puolestaan hyvä valinta.
Omat valintani jouluviineiksi 2021
Alkupalapöytään ja aperitiiviksi olen valinnut Wolfberger Crémant d’Alsace Chardonnayn (Alko 19,99€, vakiovalikoima) . Pääruualle valintani oli Logan Weemala Pinot Noir (Alko 14,17€, vakiovalikoima) ja toisena punaviinivaihtoehtona läpi aterian toimivana punaisena Lenotti Bardolino Classico (Alko 15,98€, tilausvalikoima).
Wolfbergerin Crémant Chardonnay Brut on tammikypsytetty, perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini, joka on valmistetty yksinomaan chardonnay-rypäleestä. Tämän viinin oletan olevan luonteikas ja pärjäävän hyvin lohien seurassa. Siltä sopii odottaa sitruksisia aromeja mutta myös hedelmäisiä ja paahteisia vivahteita. Näin ollen näen tämän viinin myös alkupalapöydän leikkeleiden seurana.
Hetken mielijohteesta nappasin Alkon hyllyltä mukaani taannoin myös Logan Weemala Pinot Noirin. Australian viinit eivät ole minulle kovin tuttuja ja arvelin, että tämä saattaisi olla kiinnostava uusi tuttavuus. Tämä viini on keskitäyteläinen ja tässä on hiukan tanniinisuutta. Makuprofiililtaan se on marjaisa ja raikas. Oletan sen marjaisten aromien tuovan sopivaa raikkautta jouluaterialle.
Lenotti Bardolino Classico on ollut jo jonkin aikaa omalla hankintalistallani. Bardolino Classico on kotoisin Italiasta Gardajärven läheisyydestä. Se on viinityylinä kevyt, raikas ja marjainen. Bardolinossa on käytetty aina Corvina- ja Rondella -rypäleitä mutta sen valmistukseen voidaan käyttää pieniä määriä muitakin lajikkeitä näiden lisäksi. Tämä Lenotti Bardolino Classico on tehty perinteiseen tapaan vain Corvinasta ja Rondellasta. Tämä viini on keskitäyteläinen mutta vähätanniininen. Siten se sopii myös rasvaisille kaloille, sillä voimakkaiden tanniinien kombinaatio kalan rasvaisuuden kanssa on toimimaton yhtälö.
Kuvat: Alko.fi
Muita kiinnostavia vaihtoehtoja
Käytän aktiivisesti Alkon applikaation muistilistoja. Sinne on helppo kategorisoida viinejä aina sopivan hetken tullen. Jaan tässä omalta joululistaltani poimintoja viineistä, joita voisin valita joulupöytään. Tälle listalle olen koonnut vain kohtuuhintaisia alle 20 euron viinejä. Myös nämä kaikki ovat minulle vielä kokeilemattomia joten kuulen mielelläni ajatuksianne, jos päädytte johonkin näistä.
Château des Poupets Juliénas 2019
Tämä on ranskalainen, vain Gamay-rypäleestä valmistettu viini. Se on keskitäyteläinen, keskitanniininen ja maltillisen hapokas joten arvelen sen toimivan rasvaisen ruuan parina mutkattomasti. Gamay on tyypillisesti monikäyttöinen viini eikä jyrää herkän makuisten ruokien yli. Viilennä tämä viini reilusti ja anna sen hengitellä karahvissa hetki ennen tarjoilua, jolloin myös lämpötila asettuu sopivalle tasolle. Hyvä valinta erityisesti, jos joulupöydästä löytyy kalkkunaa, kaloja ja kasviksia. (Alko 14,98€, vakiovalikoima)
Kuvat: Alko.fi
Zinio Garnacha 2017
Garnacha eli Grenache tuottaa rikkaan ryhdikkäitä viinejä, joissa on kuitenkin maltillinen määrä tanniineja. Tämä Zinio Garnacha on keskitäyteläinen ja keskitanniininen, sen aromimaailmasta voi odottaa yrttisyyttä ja punaisten marjojen makuja. Tässä viinissä on happoisuutta, joten se toimii hyvin kinkun ja rasvaisen lohen parina. Valitse tämä viini, mikäli ruokapöytäsi notkuu kinkusta, maksapateesta, leikkeleistä ja lohesta. (Alko 12,48€, vakiovalikoima)
Antonin Rodet Pinot Noir 2020
Aiemmin todettiin jo Pinot Noirin olevan joulupöydän pätevä moniottelija. Tämä Antonin Rodet Pinot Noir on nuori viini Ranskan Bourgognesta, keskitäyteläinen ja -tanniininen, punaisten marjojen arominen ja hiukan mausteinen viini. Happoja on tässäkin viinissä mukavasti ja usein maamaisia aromeja sisältävät ranskalaiset Pinot Noirit pärjäävät myös juustojen parina. Pätevä valinta, mikäli joulupöytäsi helmet ovat kalat, juustot ja sienisalaatti. (Alko 17,47€, vakiovalikoima)
Kuvat: Alko.fi
Montrubí Gaintus Radical 2019
Alkon loppuvuoden erikoiserässä on yksi joulun kannalta kiinnostava viini ja se on tämä Montrubí Gaintus Radical. Tämä viini tulee Kataloniasta ja se on alueen alkuperäislajike. Sitä viljellään enää melko vähän ja useimmin käytetään osana sekoiteviinejä. Tästä syystä puhdas Sumoll-lajikeviini on erityisen kiinnostava tuttavuus. Tämä keskitäyteläinen ja -tanniininen viini on aromeiltaan marjainen ja toimii varmasti yhteen monenlaisten joulupöydän antimien kanssa. (Alko 18,98€, erikoiserä)
Monte Cascas Colheita Organic Tinto 2019 (Alko 12,98€, tilausvalikoima)
Domaine Maire Grand Minéral Pinot Noir 2020 (Alko 15,98€, vakiovalikoima)
Kuvat: Alko.fi
Kuka unohti Amaronen?
Amarone on monelle punaviinien aatelia. Eikä suotta, se on parhaimmillaan sykähdyttävä elämys. Amarone kuuluu myös omaan jouluuni ja palaan hiukan tuonnempana kertomaan, mikä Amarone on päätynyt viinikaappiin tänä vuonna. Pysy siis kuulolla!
Ps. Jos joululahjahankinnat kuumottelevat mielessä, Decanterista ehtii tilata vielä jouluksi kaikkea mukavaa viininystävälle! Klikkaa alta
Onpa viinillä pitkä nimi! Harvoin sekoiteviinien nimissä mainitaan kaikki valmistuksessa käytetyt rypäleet. Mutta mikäli Alkon valikoimatietoja on uskominen, tämän viinin nimi sisältää ne kaikki.
Nimestä voi tässä tapauksessa kyllä ammentaa ilahduttavasti tietoa. Usein vanhan maailman tapa nimetä viinejä ja niiden etikettien sisältämät tiedot jättävät aukkoja sivistykseen: käytettyjä rypälelajikkeita ei ole merkitty. Sen sijaan oletetaan, että kuluttaja automaattisesti tietää, että punaisen Bordeaux-sekoiteviinin valmistukseen on käytetty Merlotia, Cabernet Sauvignonia, Cabernet Francia, Malbecia ja Petit Verdotia jossain suhteessa.
Uuden maailman viinit on nykyisin suunniteltu helposti lähestyttäviksi eikä vanhojen ja kankeiden sääntöjen kanssa pelaaminen kuulu niiden filosofiaan. Se, että etiketti sisältää tarpeellista infoa kuluttajalle, on mielestäni erittäin hyvä juttu. Otsikon Kleine Zalze on kotoisin Etelä-Afrikasta ja edustaakin uuden maailman viinintuotantoa, vaikka viinitilalla itsessään on todella pitkä historia. Vineyard Selection Shiraz-Mourvèdre-Viognier on viinintekijöiden mukaan kunnianosoitus Rhonen laakson viinityylille, mutta heijastaa silti paikallista identiteettiään.
Tämän viinin valmistukseen on käytetty 68% Shirazia, 31% Mourvédreä ja vain 1% Viognieriä. Tästä rypäleiden yhdistelmästä käytetään myös lyhennettä SMV ja siihen voi törmätä esimerkiksi Rhonen alueen viineissä.
Makuprofiililta voi siis odottaa tummia marjoja ja luumua sekä tupakan ja pippurin aromeja. Nämä aromit ovat tyypillisiä sekä Shirazille että Mourvèdrelle.
Shiraz = Syrah
Mourvèdre = Monastrell
Mourvèdre on rypälelajike, joka on toiselta nimeltään Monastrell. Myös Mataro tarkoittaa samaa. Espanjassa käytetään lajikkeesta Monastrell-nimeä. Shiraz puolestaan on synonyymi Syrahille ja myös Hermitage on nimitys samalle lajikkeelle.
Kleine Zalze SMV 2016
Sitten itse viinin pariin. Kleine Zalze SMV on tuoksultaan luumuinen. Havaitsen myös karpaloa ja minttua. Maku antaa vahvemmin tummia marjoja kuten mainittua karpaloa, esiin nousee myös mustaherukkaa. Jälkimaku on hilloinen. Tämä viini on täyteläinen, keskivahvan tanniininen ja se jättää suuhun lämmittävän jälkitunnelman, jossa on pippuria ja hiukan chiliäkin. Kokonaisuus on lempeän lämmin. Tuoksu on paikoin jopa huumaava ja siihen nähden maku jää hitusen tuoksua latteammaksi.
Tämä on ensisijaisesti liharuokien viini mutta pärjäisi mainiosti myös hiukan mausteisempien ruokien parina. Kokeilisin tämän kanssa vaikkapa marokkolaista lihapataa.
Italialaisilla viineillä on erityinen paikka sydämessäni, väheksymättä laisinkaan mitään muuta viiniä maailmassa. Varmaan alitajuisesti viinikaappiini on eksynyt aika monta italialaista viiniä ja tänään esittelen tervehdyksen Piemontesta: Terre Da Vinon Barbarescon vuosimallia 2015.
Tämä viini tarjoaa tuoksussa tammen tuomaa vaniljaisuutta yhdistettynä kypsään luumuun ja karpaloon. Havaitsen myös hiukan fenkolia ja yrttisyyttä. Maussa nousee vahvimmin esiin karpaloinen aromi ja sitä seuraavat yrtit ja vaniljaisuus sekä lopussa kevyt pippurisuus. Tanniinit ovat keskivahvat tai jopa sen yli, happoisuuttakin löytyy rakenteen tasapainottamiseksi.
Terre Da Vinon Barbaresco on hyvin tyypillinen alueensa viini, se on tanniinisen vahva mutta yleistuntumaltaan keveä. Maaperän savi- ja kalkkipitoisuus näyttäytyvät kuin raikas tuulenvire, tehden tästä viinistä helposti lähestyttävän ja raikkaan. Mehumainen se ei kuitenkaan ole vaan aromeiltaan tumma ja voimallinen.
Jos Barbaresco ei ole ennestään tuttu, tähän kaveriin kannattaa tutustua! Terre Da Vino Barbarescon hinta Alkossa on 19,99 euroa.
Vaikka talomme on valmistunut vuonna 2008, alkoi keittiö olla jo käyttöikänsä päässä. Syynä moiseen kummallisuuteen oli yksinkertaisesti keittiökalusteiden huono laatu. Keittiön vikojen luetteloimiseen voisin käyttää tuhottomasti aikaa, mutta kerrottakoon suurimmat motivaattorit remontin toteuttamiselle:
Alakaapistojen kierot rungot
Kulmakaappien ovimekanismien pettäminen
Kaikki säilytystila suurissa syvissä kaapeissa = epäkäytännöllisyys
Huonosti toimiva liesituuletin (selvisi myöhemmin asennusvirheeksi)
Hankalasti puhtaanapidettävä välitila
Kulunut yleisilme
Keittiö ennen remonttia
Toimittajan valinta
Remontin osalta päätimme heti, että työ tullaan teettämään kokonaan ulkopuolisella. Meillä ei ole osaamista eikä oikein mielenkiintoakaan remontointiin, joten asia oli sillä selvä. Päätimme siten lähestyä alusta alkaen vain sellaisia toimittajia, josta saisimme helposti koko keittiön toimituksen asennuksineen.
Koska vanha keittiö oli laadullisesti huono, oli selvää, että vaadimme uudelta keittiöltä laadullisesti paljon. Pohdinnan jälkeen päätimme myös, että keittiön on oltava kotimainen. Kartoitus aloitettiin eri valmistajien valikoimiin tutustumalla ja muutama kartoitustapaaminen varaamalla. Tapaamisten perusteella suoritettiin vielä karsintaa. Jos tapaamisesta kahden viikon kuluessa luvattiin alustava suunnitelma ja tarjous, eikä sitä kyselyiden ja kuukauden odottelun jälkeen edelleenkään kuulunut, oli selvää että kyseinen toimittajaehdokas tippui pois pelistä.
Vertailussa haastavimmaksi osoittautui todellisten kustannusten laskeminen. Eri toimittajien tapa ilmoittaa työn kustannukset vaihteli huomattavasti. Moni keittiötoimittaja hankkii vähintään osan työstä ulkopuolisilta toimijoilta, jolloin heidän työnsä osuus tarjotaan tuntitöinä toteutuman mukaan. Päälle tulevat mahdolliset tarvikemaksut sekä muut lisäkulut. Tällaisen työn osuuden arvioiminen tarkasti on mahdotonta. Vaikka uskalsimme luottaa, ettei talotekniikan osalta vastassa olisi mitään suuritöisiä yllätyksiä, arvostimme ostajina kiinteähintaista tarjousta erityisen paljon. Hintavertailussa jouduin laskemaan tuntitöille hiukan riskilisää, jotta pystyin vertaamaan lopullisia kustannuksia edes jollain tasolla realistisesti.
Kokonaispäätös syntyi lopulta palvelun, tarjouksen, ratkaisun ja laatutakuun yhteissummana. Uuden keittiön toimittajaksi valitsimme Puustellin.
Puustellin tarjonnassa vakuuttivat erityisesti laadukkaat, Suomessa valmistetut kalusteet, monipuoliset materiaalivaihtoehdot, ammattitaitoinen palvelu sek´ä kattava takuu keittiön toimivuudelle ja asennukselle.
Vanhan keittiön purku
Uuden keittiön toiminnallisuus
Uudelta keittiöltä toivoimme toiminnallisuutta, harmonista ja ajatonta värimaailmaa sekä helppohoitoisia materiaaleja. Toiminnallisuutta lisättiin muokkaamalla säilytystilat käyttäjäystävällisemmäksi: useita suuria vetolaatikoita ja lisätilaksi yksi täyskorkea kaappi. Myös työtasojen pinta-ala kasvoi, jotta ruuanlaitto ja leipominen sujuu mutkattomasti myös koko perheen kesken. Oviaukkojen vieressä olleet turhat tyhjät kulmat hävisivät, kun keittiön kokonaismitat uudessa keittiössä ulotettiin oviaukkoihin saakka.
Uuden Puustelli-keittiön ilme
Vanha keittiö oli kaapistoiltaan kokonaan valkoinen. Työtaso oli tummanharmaata laminaattia. Valkoinen väri toimii juuri meidän keittiömme tilassa, sillä luonnonvaloa tilaan tulee niukasti. Lattia säilytettiin ja sen ollessa tammea, haluttiin kaapistojen yleisväritys pitää vaaleana. Kokovalkoisuuden kliinisyys vältettiin valitsemalla osaan yläkaapeista tammikuvioitu ovi kokonaisvärityksen ollessa edelleen valkoinen. Maanläheistä tunnelmaa saatiin valitsemalla välitilan laataksi eläväpintainen hiekan sävy. Työtasomateriaaliksi halusimme edelleen laminaatin sen helppohoitoisuuden vuoksi. Väriksi valittiin kokonaisuuteen parhaiten sopiva tammikuvio. Kotimme muuhun ilmeeseen sopivaksi ja modernin särmän tuomiseksi, keittiöön lisättiin tehosteväriksi mustaa vetimien ja altaan sekä hanan muodossa.
Lapetekin allas ja hana
Allas ja hana ovat kotimaisen Lapetekin. Blanco-altaan materiaalina on Silgranit-komposiitti ja hana on täsmälleen saman värinen Lapetek Lino. Yhden ison altaan ratkaisu oli meille mieluisin vaihtoehto. Meillä on aiemmin ollut kahden altaan vesipiste, jossa pienen altaan tarve oli liki olematon. Todellisuudessa se vain keräsi ylimääräistä tavaraa ja hankaloitti puhtaanapitoa. Yksi suuri allas mahdollistaa myös suurten astioiden tiskaamisen helposti. Syvän suuren altaan etu on myös se, että allas kätkee sisäänsä astianpesukoneeseen pääsyä odottavat astiat niin, ettei koko astiakasa ole näkyvillä ruokailutilaan.
Kodinkoneet
Kodinkoneiden suhteen tilanne oli jo ennen remonttia melko hyvä. Olimme reilu pari vuotta aiemmin uusineet erillisuunin, liesitason sekä kylmäkoneet. Halusimme säilyttää nuo laitteet, sillä niihin oltiin edelleen tyytyväisiä. Kaikki mainitut laitteet ovat Electroluxin. Liesi on induktiotaso laajennettavilla paistoalueilla ja erillisuuni on höyrytoiminnolla varustettu kiertoilmauuni.
Astianpesukone haluttiin remontin yhteydessä integroida, liesituuletin vaihtaa ja viinikaappi hankkia. Nämä laitteet piti siis ostaa. Liesituuletin hankittiin keittiötoimittajalta ja se on merkiltään Electrolux. Aiemman huuvamallisen tuulettimen sijaan halusimme nyt mahdollisimman eleettömän laitteen ja kaapin alta ulosvedettävä malli tuntui sopivalta ratkaisulta. Huuva ei mielestämme tyylillisesti enää sopinut uuteen keittiöön enkä varsinaisesti jäänyt kaipaamaan lieden lähelle tasoa, joka kerää pölyä ja rasvalikaa turhan tehokkaasti.
Astianpesukoneen ja viinikaapin hankimme itse. Astianpesukoneen suhteen toiveena oli Bosch, mutta sitä myyneen liikkeen ontuva palvelu sai meidät kääntymään toisen kodinkonekaupan puoleen. Meillä aiemmin ollut Bosch Series 4 -astianpesukone oli erinomainen ja se oli sisäosiltaan ilahduttavan muuntautumiskykyinen eri kokoisille astioille.
Astianpesukoneen halusimme olevan hiljainen, eri kokoisille astioille säädettävä ja kolmella pesutasolla varustettu. Päädyimme hankkimaan AEG:n täysintegroitavan tiskikoneen sekä Temptechin Premium-mallin viinikaapin. Sekä astianpesukoneeseen että viinikaappiin pääset kurkkaamaan tarkemmin @viiniakiitos -Instagram-tilin videoissa (Reels).
Keittiön säilytystilat
Säilytystilan ratkaisuihin olen erityisen tyytyväinen. Yläkaappien tila säilytettiin ennallaan, joskin kaapit kasvoivat hitusen korkeutta ja säilytystila siten lisääntyi. Huuvan poistuttua myös maustekaappi ilmestyi keittiöön ja olkoon kuka mitä mieltä tahansa, se on mielestäni edelleen ylivoimainen tapa säilyttää maustepurkit. Kuivauskaappi on entistä leveämpi ja kätkee sisäänsä irrotettavan tippakaukalon.
Keittiössä puuhailevan iloksi niemekkeeseen sijoitettiin kolme metrin levyistä vetolaatikkoa, joiden kantavuus on useita kymmeniä kiloja. Ylimpään mahtuvat liki kaikki tarvittavat aterimet ja keittiövälineet, keskimmäiseen useimmin käytössä olevat lautaset ja kulhot ja alimpaan kuiva-aineita. Nyt myös perheen pienimmät saavat otettettua itselleen lautaset ja autettua helposti vaikka tiskikoneen tyhjennyksessä.
Puustellin suuret vetolaatikot
Uunin viereen saatiin mahtumaan pieni apteekkarinkaappi, jossa säilyvät kätevästi öljyt, etikat ja maustekastikkeet. Jääkappiseinustalle laitettiin myös kaksi isoa vetolaatikkoa ja ne kätkevät sisäänsä lisää kuiva-aineita sekä kaikki muoviset säilytys- ja ruuanvalmistusastiat. Jääkaapin viereen haluttiin lisätä yksi korkea kaappi, jotta keittiön pienkoneille ja muille hieman suuremmille tavaroille on oma säilytyspaikkansa. Korkean kaapin viereen jäi vielä sopivan kokoinen taso sekä vanhassakin keittiössä samalla paikalla sijainnut vitriinikaappi laseille ja tarjoiluastioille. Myös aamiaiskaappiratkaisua mietittiin mutta kustannussyistä se jäi pois lopullisesta suunnitelmasta.
Apteekkarinkaappi
Mikron paikkaa vaihdettiin ja viinikaapille rakennettiin oma kolo keittiön toisen vanhan nurkkakaapin tilalle siten, että viinikaapin ovi jäi ruokailutilan puolelle. Toiseen alakulmaan tuli entistä kapeampi nurkkakaappi, joka on sopiva säilytystila kattiloille ja paistinpannuille.
Miten meni ja mitä maksoi?
Kokonaisuutena remontti sujui juuri kuten oli suunniteltu. Aikataulu piti ja alusta loppuun valmista tuli viikossa. Materiaaleihin olimme lopulta todella tyytyväisiä ja laatu vastasi annettuja lupauksia niin kalusteiden kuin työn jäljen osalta. Vanhat tasovalaisimet oli tarkoitus säilyttää, sillä ne oli uusittu hiljattain. Led-valaisinkiskot eivät kuitenkaan lähteneet ehjinä irti mutta keittiötoimittaja hoiti meille uudet valaisinkiskot, jotka ovat lopulta jopa entisiä paremmat.
Puustelli-keittiö
Alussa olimme budjetoineet keittiöremontille 13.000 euroa. Budjetti ylittyi ja kokonaiskustannus kipusi reilusti yli 15.000 euron. Uskomme kuitenkin, että investointi oli kaiken kaikkiaan kannattava sekä talomme arvon kannalta mutta ennen kaikkea arjen toimivuuden takia. Ja edelleen, kaksi kuukautta remontin jälkeen, iloitsen keittiöstä suunnattomasti joka ikinen päivä. Keittiössämme voit käydä virtuaalisella kierroksella @viiniakiitos -Instagramissa videoiden (Reels) puolella.
Valkoviinien suhteen pidän hyvin monenlaisista viineistä yhtä paljon, en oikein osaa asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. Chardonnayn monipuolisuus on kuitenkin varannut sille jonkinlaisen erityisen paikan sydämessäni.
Chardonnay on yksi maailman viljellyimmistä rypälelajikkeista ja luultavasti juuri siksi siitä valmistetaan monentyyppisiä viinejä. Chardonnayta voi löytää raikkaan hapokkaana, kuplivana tai tammitynnyrissä kypsytettynä tiivismakuisena ja voimakkaana viininä.
19 Crimes Chardonnay tulee Australiasta ja on osa Treasury Wine Estatesin 19 Crimes -viinisarjaa. 19 Crimes on poikkeuksellisen tarkkaan brändätty viinivalikoima, jossa viinipullojen kylkeen on liitetty vahva tarinallinen juoni. 19 Crimes -sarja kertoo tarinoita 1700- ja 1800-luvuilla Australiaan karkotetuista englantilaisista, joiden kontolle on merkitty mitä kummallisempia rikoksia aina kapinan lietsomisesta varastetun juuston ostamiseen. Viinibrändillä on oma applikaatio, jossa tarinat ovat tutustuttavissa pullon etiketin skannaamalla. Onpa viinibrändin kasvoina myös räppäri Snoop Dogg. Hinnaltaan 19 Crimes -viinit ovat varsin edullisia: Alkosta saatavilla olevat pullot ovat 15 euron luokkaa.
19 Crimes Chardonnay on tällä hetkellä ainoa Alkon valikoimassa oleva sarjan valkoviini. Sarjasta löytyy myös ainakin Sauvignon Blanc.
Nyt myynnissä on Chardonnaysta vuosikerta 2020, itselläni oli maistettavana vuoden 2019 pullo. Väri on upean syvä kullankeltainen. Tuoksusta nousevat esiin päärynä, vanilja, kukkaiset aromit sekä hunaja. Tästä saadaan selkeä vihje tammikypsytyksestä ja tämä viini onkin kahdesta neljään kuukautta viettänyt amerikkalaisessa tammessa, joka on tyypillinen vaniljaisen aromin lähde.
Maku sisältää kaikki tuoksun aromit mutta antaa lisäksi kypsiä hedelmiä kuten persikkaa ja toffeeta. Tämä viini on puolikuiva, tuntuma on alkuun jopa makea mutta keveät hapot taittavat makua loppua kohti hiukan kuivempaan suuntaan.
Viini on kokonaisuutena monisävyinen ja rohkea. Hunajan ja toffeen kermaiset aromit vievät viiniä klassiseen suuntaan ja vihjaa samppanjamaiseen tunnelmaan. Se nostaa viinin mielestäni tunnelmaltaan arvokkaampaan luokkaan kuin mitä hinta (13,69€) antaa olettaa. 19 Crimes Chardonnay sopii nautittavaksi ihan sellaisenaan reilusti viilennettynä. Ruokapariksi valitsisin tälle täyteläisen suolaisen piirakan.
Innostuin tästä viinistä kovin ja suosittelen kokeilemaan rohkeasti!
Keräsin toissapäivänä suppilovahveroita. Uusi apajani osoittautui tuottoisaksi: niitä kertyi likimain kilon verran! Seuraavaksi piti enää keksiä, mitä niistä voisi tehdä. Suurin osa toki päätyy pakastimeen säilöön mutta osan halusin heti käyttöön.
Muistelin, että olin tattisesongin ollessa kuumimillaan tehnyt viimeksi sienistä pastaa ja risottoa. Päätin, että keittoa pitää suppiksista saada. Jääkaapissa lymyili myös pussi maa-artisokkaa, jonka olin ostanut kaupasta etsiessäni vaalean värisiä ruoka-aineita hampaidenvalkaisun jälkeisille päiville. Viinin ja kahvin ystävänä hampaiden valkaisu oli väistämätön toimenpide, josta lisää myöhemmin. Lupaan paljastaa, mitä kaikkea vaaleaa on syöty ja miten esimerkiksi punaviini vaikuttaa hampaisiin.
Maa-artisokka, mikä ihana kauden herkku!
Mutta takaisin suppilovahveroihin. Suppis on sienenä mielestäni ihana, sillä se on helppo putsata, niitä löytyy usein pieneltä alueelta paljon ja sen maku on lempeä. Maa-artisokka niin ikään on herkän makuinen ja siksi se oli mielestäni loistovalinta suppilovahveron kaveriksi keittoon. Ja miten oikeassa olinkaan! Hurraa! Tästä keitosta tuli niin hyvää, että menin itsekin ihan sanattomaksi. En usko että vaikutusta oli lainkaan sillä, että olin yksin kotona.
Ihana suppilovahverokeitto (kahdelle)
Ainekset:
- 200g maa-artisokkaa
- 200g suppilovahveroita
- 1 sipuli
- 3dl vettä
- 1dl kuohukermaa
- n. 50g tuorejuustoa esim. Creme Bonjour mustapippuri
- 0,5dl valkoviiniä (ei välttämätön)
- 1kpl Knorr Fond du Chef vegetable -annosfondi tai 1 kasvisliemikuutio
- voita
- öljyä
- suolaa ja pippuria
Silppua sipuli pieneksi. Kuori maa-artisokat ja
paloittele kuutioiksi. Silppua sienet paloiksi
(esim. kulhossa saksilla).
Sulata kattilassa nokare voita ja lorauta
mukaan hiukan öljyä. Voit käyttää
myös pelkästään jompaa kumpaa.
Säädä lämpö pienelle, korkeintaan kolmaososa
lieden maksimista, ja kuullota sipuleita
muutama minuutti, kunnes ne ovat pehmenneet.
Varo ruskistamasta sipuleita, niiden tulisi
muuttua ainoastaan kullankeltaisiksi.
Lisää mukaan sienet ja nosta hiukan lieden
lämpöä. Kypsennä, kunnes neste on haihtunut.
Lorauta sitten kattilaan valkoviini.
Kiehauta ja odota, kunnes neste on lähes
kokonaan haihtunut. Lisää vesi, maa-artisokat
ja fondi kattilaan. Keittele miedolla lämmöllä,
kunnes maa-artisokat ovat pehmeitä.
Lisää joukkoon kerma ja tuorejuusto,
sekoita ja anna kiehua hetki. Soseuta
sauvasekoittimella tai blenderillä tasaiseksi,
tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja
pippuria.
Keiton päälle sopivat tuoreet yrtit, kuten timjami.
Suppilovahverokeitto
Tämän ihanan keiton kanssa sopisi jokin ryhdikäs Riesling, esimerkiksi Ribbonwood Riesling Uudesta-Seelannista (Alko 17,98€) tai raikas Chardonnay, esimerkiksi Chablis. Kiinnostava valinta olisi vaikkapa Moillard Petit Chablis (Alko 16,84€).
Vielä ehtii sienimetsälle, joten laita resepti talteen ja lähde lähimetsän mättäille bongaamaan suppiksia!
Viime viikonloppuna juhlimme isommalla porukalla puolisoni isoäidin 90-vuotisjuhlia. Juhlat kestivät kaksi päivää, kuinkas muutenkaan. Saanen huomauttaa, että päivänsankaria ei mitenkään uskoisi 90-vuotiaaksi, niin nuorekas hän on. Meillä oli huippuhauskaa ja mikä tärkeintä: nautimme pitkästä aikaa yhdessäolosta ja mukavien muistojen luomisesta.
Minulle annettiin kunnia tehdä viinivalinnat illalliselle, jota meille oli kokki valmistamassa. Viinien hintahaarukka määritettiin noin 15 euroon pullolta ja valinnassa etusijalla oli tottakai tarjolla ollut ruoka. Otin huomioon myös sen, että viinit olisivat helposti lähestyttäviä ja toimisivat myös heille, jotka eivät suurimpia viininystäviä olekaan.
Pitkän pöydän äärelle mahtui liki 20 ruokailijaa
Alkupalana nautimme toast skagenia ja sen kanssa kohotimme päivänsankarin onnittelumaljat. Alkujuomana oli itseoikeutetusti kuohuvaa ja itselleni oli heti selvää, että valitsen crémantia.
Toast Skagen
Päädyin Gratien & Meyerin Crémant de Loire Brutiin (Alko 14,98€) joka on ranskalainen, pehmeärakenteinen ja erittäin kuiva kuohuviini. Kuplien tasapaino happoisuuden kanssa oli loistava. Makuprofiililtaan juoma oli raikkaan sitruksinen mutta lempeän hedelmäinen. Erittäin helposti lähestyttävä juoma nautittavaksi sellaisenaan ja toimi erinomaisesti sitruunaisen toast skagenin parina.
Alkuruokana oli tarjolla maa-artisokkakeittoa höystettynä rapeaksi paistetuilla suppilovahveroilla. Maa-artisokkakeiton hienostunut koostumus on kermainen ja aromimaailma herkkä. Valitsin sen pariksi Rheingaun Rieslingiä Alkon uutuusvalikoimasta. Valintani oli Balthasar Ress Rheingau Riesling (Alko 14,98€), kuiva ja hapokas viini joka olisi toiminut myös toast skagenin kaverina. Raikas mineraalisuus ja tasapainoinen, vaikkakin voimakas happoisuus toimivat mielestäni hienosti keiton parina jyräämättä liikaa pääraaka-aineen nyansseja. Tämä viini oli muutenkin iloinen yllätys, sillä sen profiili oli rieslingiksi hyvin ryhdikäs.
Maa-artisokkakeittoa ja suppilovahveroita
Pääruokana tarjolla oli peuran ulkofilettä sous vide tummassa kastikkeessa, paahdettuja salviavoiperunoita sekä paahdettua ruusukaalia ja punajuurta. Koska peura on lihana herkän makuinen, se kaipaa rinnalleen hiukan kevyempää viiniä, kuin esimerkiksi naudanliha. Riistalle sopiva makupari viinien osalta on hilloinen, jolloin lihan maku tasapainottuu sopivasti. Tanniineja voi olla mutta hyvin runsastanniiniset vaihtoehdot kannattaa peuran kanssa unohtaa.
Peuraa Sous Vide
Koska alkumalja oli ranskalaista viiniä, halusin tuoda sopivaa jatkumoa myös päääruuan pariksi ja valitsin siksi Chapoutier Belleruche Côtes-du-Rhône Rougen (Alko 14,98€). Tämä lempeän ryhdikäs viini toi kypsien marjojen aromeja ja sulautui pääruuan makuihin erinomaisesti. Tämä valintani keräsi erityisiä kehuja ja päätyy ehdottomasti omalle ostoslistalleni myös jatkossa. Mielestäni tässä viinissä kaikki elementit olivat täydellisessä tasapainossa ja sen täyteläinen makuprofiili taittui pehmeään upean sulavasti. Tämä hyvän hinta-laatusuhteen viini toimisi mielestäni mainiosti myös ankan kanssa.
Jälkiruokana nautimme mascarponemoussea marengin ja marjojen kanssa.
Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen viinivalintoihini. Joskin viinien valinta ja niissä onnistuminen on helppoa, kun tarjolla on erinomaista ja maukasta, taidolla valmistettua ruokaa.
Olen suuri Valpolicellan viinien ystävä. Ne ovat pitkään olleet suosikkejani enkä muista koskaan kokeneeni pettymystä niiden parissa. Jos haluan löytää takuuvarman tuliaispullon punaviiniä, tartun Alkossa useimmiten juuri Valpolicellan tarjontaan. Paljon pidetty tuliaisviini on esimerkiksi Cecilia Berettan Ripasso, joka on mielestäni erinomainen hinta-laatusuhteeltaan.
Laajennettuani tietämystäni viinien parissa, olen huomannut suhtautuvani innokkaalla uteliaisuudella liki kaikkiin viinilajeihin. Maailma on täynnä mitä upeampia viinielämyksiä enkä enää kallistu omissa kokeiluissani niin usein Italian suuntaan kuin aiemmin. Italialla on silti oma erityinen paikkansa sydämessäni. Ihastuin maahan kovasti, vaikka olen päässyt vierailemaan siellä vasta kerran; Roomassa ja sen ympäristössä keväällä 2018. Kun matkailu on taas turvallista ja ylipäätään järkevää, haluan ehdottomasti nähdä lisää Italiaa.
Veneton alue Italiassa tuottaa suurimman osan maan viineistä. Valpolicellan alue sijaitsee Veneton alueella Veronassa ja tuottaa punaisia rypälelajikkeita, joista tyypillisimmät ovat Corvina, Rondinella, Garganega, Pinot Grigio ja Merlot. Maaperä on vulkaanista ja siten hyvin otollista viininviljelyyn.
Villa Borghetti Valpolicella Classico
Valpolicella Classicoa tuottavat suuret viinitalot mutta myös pienemmät viljelijät. Nyt testattu Villa Borghetti on Pasquan viinitalon tuotantoa, jonka portfoliosta löytyy myös aiemmin mainittu Cecilia Beretta. Tämä tuottaja on nykyisin maailmanlaajuinen viinitalo, jonka brändi on hyvin tunnettu. Tällä perusteella ainakin voi luottaa siihen, että pullosta löytyy vuosi toisensa jälkeen hyvin standardoitua ja samanlaista viiniä.
Pasqua Villa Borghetti Valpolicella Classico on siitä mukava tapaus, että sitä on saatavana Alkon valikoimassa sekä normaalissa 0,75l pullossa mutta myös pienemmässä 0,375l pakkauskoossa. Itselläni oli juuri tämä pienempi pullo.
Pasqua Villa Borghetti Valpolicella Classico
Villa Borghetti Valpolicella Classico on valmistusvaiheessa saanut pitkäaikaisen kuorikontaktin ja sen jälkeen kypsynyt tynnyrissä noin puoli vuotta. Sen halutaan ilmentävän alueen omaa tyyliä ollen punamarjainen ja pyöreä.
Oman arvioni mukaan tuoksussa tuntuvat kypsä kirsikka, tammi, vanilja, ja yrtit. Maku antaa kirsikkaa, punaherukkaa, punaista omenaa ja pippuria. Keskivahvat tanniinit tuntuvat sopivilta kokonaisuuteen nähden, happoisuus on melko tuntuva. Viini on tasapainoinen ja laadukas.
